Aateltiin Ulliksen kanssa jos tehdään tälläset keitä ollaan, mitä tehdään, mistä tullaan postaukset. Minusta ainakin on kivempi lukea blogia, jossa tunnen vähän kirjoittajaa (mitä nyt tietysti voi tälläsen avulla tuntea) ja millanen ihminen siellä oikeen on. Aattelin laittaa tähän väliin reissukuvia tolta pitkältä reissulta. (tää kertoo myös aika paljon mun reissusta, mutta lähinnä kohteista vaan ei niinkään niistä trueseikkailuista. :P) Alotetaan siitä, että tosiaan oon käynyt lukion ja sen jälkeen oikeestaan tehnyt töitä ja matkustellut. 2010-2011 vuoden olin sitten töissä Vilalla visualisti/myyjänä ja vuoden siellä olon jälkeen tuntu, että nyt on mahdollisuus siihen mistä olin haaveillut mun parhaan ystävän kanssa jo pitkään.. Reppureissusta Aasiaan.
Oltiin me Kiian kanssa käyty aikasemmin jo Indonesiassa ja se oli niin mahtava reissu, että haluttiin sellanen uudestaan ja pidempänä. Indonesiaan alunperin mentiin siksi koska mun isoveli asui silloin siellä puoli vuotta. Oikeestaan oudointa tossa reissussa oli se että tutustuin mun poikaystävään Indoissa ja hänkin oli siellä reppureissulla. Nyt siis asutaan yhdessä :P En olisi koskaan uskonut kun hengailtiin muutama viikko Artun kanssa, että lopulta, noh tullankin reissaamaan yhdessä :P
Viime syksynä me otettiin Kiian kanssa lennot Bangkokiin ja päätettiin olla 6 kuukautta Aasiassa. Eka oltiin muutama kuukausi Thaikuissa ja tosiaan Arttu ja Riku tuli sinne 2 kuukautta meitä jäljessä. Saatiin asua meidän ystävän luksuscondossa ja sieltä sitten kierreltiin etelessä ja tosi paljon myös Bangkokissa.
Sitkun pojat olivat tulleet niin lähdettiin jatkamaan kohti Laosia, siellä sitten oltiin päälle 2 viikkoa ja rakastuin siihen paikkaan niin paljon! Se oli tosi rauhallinen, toistaseksi ei vielä niin turistoitunut, mutta tulevina vuosina asia varmasti muuttuu. Laosista lähettiin kohti Kambodzaa, pojat lähti pohjoseen ja minä ja Kiia paukattiin Angor Watille.
Kambodzasta en koskaan oppinut tykkäämään. Kymmenen vuotta sitten siellä vielä taphtui julmuuksia ja sen näki ihmisistä. Turisteja ei kohdeltu hyvin, ja osalla ihmisistä roikku vieläkin aseet vyötäröllä. Kahden viikon jälkeen lähettiinkin kaikki Vietnamiin surffailemaan kolmeksi viikkoa. Mentiin asumaan yhden perheen luo, jossa saatiin oma keittiö ja kokkailtiin älyttömän paljon suomiruokaa! Mulla oli niin ikävä suomalaista ruokaa ja vieläkään en voi syödä nuudeleita.. Hyyyi! Sain myös Artulta surffilaudan synttärilahjaksi, olin haaveillut siitä jo viime indoreissusta asti.
Vietnamista mentiin sitten Singaporen kautta Indonesiaan. Sinne tuli myös Tiina, Roosa, Kriska ja siellä asui pari ystävää Hanna ja Randy sekä Tuulia ja Jony. Sieltä vuokrattiin mahtava villa ja vietettiin joulua.. Mulla oli niin ikävä ystäviä ja perhettä ettette usko! Ystävien jälleen näkemisen riemu oli kyllä mahtavaa... Indoissa kierrettiin vaikka missä ja oltiin esimerkiksi 4 päivää autiolla saarella. Ei ollut muita ihmisiä, itse piti rakentaa laavu ja nukkua riippumatoissa. Se olisi varmaan muuten ollut mahtavaa, mutta kun satoi vettä 24/7 niin siellä kyllä hermo kiristyi melkein kaikilla. Sitten tuli haikea osuus: piti sanoa heipat kaikille ja meitä jäikin jatkaan kohti Filippiinejä vaan minä, Kiia ja Arttu.
|
Love you guys! |
Filippiinit oli yks reissun hienoimpia paikkoja. En oo missään nähnyt niin taianomaista vettä, niin ystävällisiä ihmisiä ja niin hyvää ruokaa! Pakko päästä sinne kyllä uudelleen. Siellä päästiin myös sukeltamaan valashaiden kanssa.. Mieletön paikka! 2 viikkoa ehdittiin olla Filippiineillä kun siiryttiin Malesiaan ja Malesiasta aika pian Intiaan.
Malesiasta ei oikeestaan ole paljoa muuta kokemusta kun Malesian sairaala. Jouduin siellä tiputukseen pahan ruokamyrkytyksen takia. Oli kuitenkin pakko jatkaa puolikuntosena koska meillä oli jo liput Kolkataan. Kolkatassa voin edelleen aika huonosti, mutta väkisin vänkäämällä Kiia ja Arttu suostui jatkamaan matkaa junalla kohti pohjoista. Darjeeling (Himalajan vuoriston alapuolella) oli yksi mielettömmistä paikoista, harmi vain, että sekin meni aika lailla sairastaessa. Lopulta Kiia sai mielettömän työtarjouksen ja oli matkan vaikein osuus: sanoa Kiialle heipat!
Se itku loppui pian kun lähdettiin Goalle ja sain tietää, että yks parhaimmista ihmisistä on tulossa sinne ULLIS! Loppuloma vietettiin Goalla Artun, Artun veljen Joonaksen ja Ulliksen kanssa! Voin kertoo, että ne viimeset 2 viikkoa oli kyllä erittäin tapahtumarikkaat. Niihin kuulu mm. moottoripyöräonnettomuus, tuhansissa valokuvissa oleminen, tatuointi, voisin jatkaa loputtomiin..
|
Pienet veritahrat onnettomuuden jälkeen.. Ette tosiaan halua kokea Intialaista sairalaa.. |
Suomeen paluu oli super vaikeeta! Näin mun perheen ja se teki mut niin onnelliseksi, mutta samaa aikaa jotenkin tuntu, että emmä voi olla taas puolen vuoden jälkeen täällä. No nyt oon jo kotiutunut hyvin ja sain vähän aikaa sitten tietää mielettömästä työstä visualistina. Toi matka oli mulle mieletön opetus siitä miten rakas tämä Suomi on, mutta myös siitä, että mä tulen aina matkustamaan ja paljon! Ikävöin mun matkalla niinkin naurettavaa asiaa kun mun vaatteita ja kenkiä ja sitä, että saisin pukeutua kunnolla. Siksi mä tiesinkin entistä selkeempänä, että muoti on mun juttuni ja tulee toivottavasti aina olemaan. Tämän kaiken kruunaa se, että tätä postausta tehdessä sain puhelinsoiton, että mut on valittu opiskelemaan muodin markkinointia!